Sieluun sattuu

On asioita, jotka pystyy korjaamaan
On asioita, joita ei pysty korjaamaan
Mä mokasin, vajosin synkkyyteen
Ja rikoin kaiken
Nyt sydän on palasina, sieluun sattuu
Ei tätä pysty korjaamaan

On vaikea ymmärtää
Miten paljon toista rakastaa
Ennen kuin sen menettää

Mä olen kokenut sen liian usein
Ja aina hiljalleen selviytynyt
Nyt en tiedä selviänkö
Haluanko selvitä
Merkitsit enemmän kuin kukaan muu

Nyt ymmärrän sen
Odotin liikaa
Vaadin liikaa
Loin sulle paineita

Sä halusit rakastaa
Sä halusit auttaa
Mä en osannut ottaa sitä vastaan
Ainakaan oikealla tavalla

Ja nyt sielu on palasina
Pieninä sirpaleina 

Kuka korjaa palaset

 Kun kaaduin, ja hajosin palasiksi
Sä tulit ja ojensit kätesi
Autoit mut ylös, pyyhit kyyneleet
Aloit varovasti kokoamaan palasista ehjää
Käytit rakkauttasi korjataksesi mun särkynyttä sisintäni
Uskalsin luottaa, uskalsin rakastaa
En kuitenkaan osannut arvostaa sua tarpeeksi
Sulkeuduin, vajosin synkkyyksiin

Nyt olen taas rikki
Entistä pienemmiksi palasiksi särkynyt
Kuka nyt auttaa mut ylös?
Kuka kuivaa kyyneleet, sanoo kaiken järjestyvän?
Kasaa mut taas ehjäksi

Vaikka sydän on rikki, ei rakkaus katoa niin nopeasti
Vasta nyt ymmärrän sen
Kuinka paljon sä paransit mun elämää
Kuinka paljon sä mulle oikeasti merkitsetkään
Kuinka paljon mä sua oikeasti rakastankaan

Mutta nyt on myöhäistä
Mä hajotin kaiken
Sain sulle pahan olon
Sä teit parhaaksi katsomasi ratkaisun
Enkä voi tätä enää korjata

Siksi pyydän
Anna anteeksi