Sait vain hetken päällä maan,
Rakkaittesi ympäröimänä
Nyt enkelinä lähdit,
Ja moni kaipaamaan jää
Olet heillä muistoissa aina,
Sydämessä mukana
Ei tarvitse enää pelätä,
Ei tarvitse enää kärsiä
Nyt on hyvä olla
Saat sateenkaarisillalla leikkiä,
Juosta kilpaa tuulen kanssa
Saat uinua pilvipeitteessä,
Syttyä yötaivaan kirkkaimmaksi tähdeksi
Saat enkelin siivin lentää,
Suojella läheistesi matkaa
Lepää rauhassa pikku Kia
Vasta 6-vuotias Kia tyttönen veti tänä aamuna oman perheensä ympäröimänä viimeiset henkäyksensä. Kia oli serkkujeni siskopuoli, joka sai vain 3-vuotiaana diagnoosin aivokasvaimesta. Tuo aivokasvain levisi hoidoista huolimatta niin laajalle, että lopulta se vei pienen Kian taivaaseen, enkelten kotiin. Kun hyväntekijä Brother Christmas auttoi Kian viimeisen unelman toteuttamisessa, joulupukin tapaamisessa, oli tiedossa, että Kialla on enää muutamia viikkoja, korkeintaan kuukausia elinaikaa. Onneksi Kian viimeinen toive toteutui ja hän pääsi tapaamaan joulupukin, ennen viimeistä matkaansa taivaan kotiin. Nyt hän katselee läheisiään pilven reunalta, vilkuttaa sieltä tutuille ja käy enkelinä suojelemassa läheistensä elämää maan päällä.
Tämän runon Kian muistolle kirjoitin tänään, saatuani itsekin tiedon pikku-Kian menehtymisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti